Kategoriat
villiruoka

Hyönteiset ravintona

Suomessa on rikas villiruokaperinne, mutta hyönteisiä ei täällä perinteisesti ole mielletty sopivaksi ihmisravinnoksi. Monissa jo pelkkä ajatus hyönteisten syömisestä herättää kammoa.

Vielä antiikin aikana hyönteisiä syötiin myös Euroopassa, mutta perinne hävisi lähes kokonaan. Hyönteisravintoon turvauduttiin ainoastaan satunnaisesti sodan ja pulan aikoina.

Kaakkois- ja Itä-Aasian ja Afrikan ruokaperinteisiin hyönteiset kuitenkin kuuluvat edelleen. Itä-Aasiassa ravinnoksi käytetään ennen kaikkea silkkitoukkien koteloita. Afrikassa syödään muun muassa perhosentoukkia, tunnetuimpana eteläisen Afrikan Mopane-toukat sekä suurina parvina esiintyvät kulkusirkat. Myös Meksikossa ja Etelä-Amerikassa hyönteisiä hyödynnetään monipuolisesti ravinnoksi.

Globaalisti hyönteisten syöminen on siis arkipäiväistä suuressa osassa maailmaa. Euroopassa, myös Suomessa, asia on noussut esiin viime vuosina etenkin ilmastonäkökulmasta. Hyönteisproteiinissa nähdään mahdollisuuksia kuormittavan lihantuotannon korvaajana. Hyönteiset voivat syödä sellaisia biotalouden sivuvirtoja joita perinteisessä lihantuotannossa ei voida käyttää. Hyönteisten kasvatus kuluttaa myös vettä merkittävästi vähemmän.

Selvitetty on etenkin kasvatettavia hyönteisiä, kuten sirkkoja, ei niinkään villinä luonnosta pyydystettäviä. Suomessa elintarvikelainsäädäntö oli pitkään esteenä, kauppa sallittiin vasta vuonna 2017. Elintarvikehyönteisiksi on nyt luokiteltu seitsemän eri sirkkalajia, mehiläisen toukat, isovahakoisa, kuningasjauhomato, jauhopukin sekä kahden tunkkarilajin toukat.

Ihmisille myytävien elintarvikkeiden ohella hyönteisten proteiinia voidaan käyttää myös kotieläinten ja lemmikkien rehuissa.

Vielä hyönteisiä ei tuoteta kovin laajamittaisesti, vaan kyse on ollut enemmän pilottikokeilusta ja harrastekasvattamisesta. Euroopan suurimmaksi tähdännyt Loviisan sirkkatehdas lopetettiin jo rakennusvaiheessa.

Vielä on alan tulevaisuus on siis epävarmaa. Jääkö hyönteisravinto kuriositeetiksi jota kokeillaan kerran vai tuleeko siitä osa uutta suomalaista ruokaperinnettä?