Kategoria: villiruoka

Villiruoka viittaa ruokaan, joka koostuu luonnonvaraisista kasveista, marjoista, sienistä, yrteistä, kalasta ja riistasta, jotka kasvavat ja elävät luonnollisissa ympäristöissä. Villiruoka on 100% peräisin luonnosta, eikä sitä ole viljelty tai kasvatettu keinotekoisissa olosuhteissa.

Esimerkkejä villiruoasta ovat muun muassa nokkonen, voikukka, vuohenputki, metsäsienet, villimarjat kuten mustikat ja puolukat, villikasvien lehdet ja kukat, kalaherkut kuten villikalat ja riistaeläimet kuten hirvi, kauris tai metsäkanalinnut.

Metsästä ravintolakeittiöihin

Villiruoka on saavuttanut suosiota viime vuosina, kun yhä useammat ravintolat ja kokit ovat kiinnostuneita hyödyntämään paikallisia ja luonnonvaraisia raaka-aineita ruoanlaitossa. Villiruoka tarjoaa mahdollisuuden lähentyä luontoa, oppia tunnistamaan ja keräämään omia raaka-aineita sekä kokea uusia makuja.

Villiruoka on ravintorikasta ja tarjoaa monipuolisia makuja, tuoksuja sekä erilaisia ravintoaineita ruoanvalmistukseen. On kuitenkin tärkeää tietää luonnossa kerättävien kasvien ja eläinten tunnistamisesta, keräämisestä ja kuluttamisesta, jotta toiminta on vastuullista ja turvallista.

Suomessa on useita villiruokafestivaaleja, ravintoloita ja kahviloita, joissa voit nauttia herkullisia luonnonantimia. 

Etenkin villiruoka pop-up tapahtumat ovat kasvava trendi. Ravintolat, kokit ja ruoan harrastajat järjestävät tilapäisiä ruokatapahtumia, joissa korostetaan villiruokaa ja luonnonantimia. Tällaiset tapahtumat voivat kestää muutamasta päivästä viikkoon ja tarjoavat monipuolisen valikoiman villiruokaa eri ruokakulttuurien ja ravintoloiden tyylien mukaan. 

On hyvä seurata paikallisia tapahtumakalentereita, sosiaalisen median kanavia ja ravintoloiden ilmoituksia, jotta pysyt ajan tasalla villiruoka pop-up tapahtumista. Tapahtumat ovat suosittuja ja niissä saatetaan tarvita ennakkovarausta. Nettikasinoilla pääset sisään yhdellä klikkauksella pelaamaan lempipelejäsi, mutta villiruokaa halajavien kuluttajien on syytä olla ajoissa liikkeellä.

Villiruokaravintolat top 5

Tässä on muutamia esimerkkejä suomalaisista ravintoloista, jotka keskittyvät villiruokaan ja hyödyntävät luonnonantimia:

1. Ravintola Nokka, Helsinki: Nokka-ravintola sijaitsee Helsingin Kauppatorin läheisyydessä ja tunnetaan kotimaisesta lähiruoasta, johon kuuluu myös villiruoka. Ravintolassa käytetään sesongin mukaisia villiyrttejä, marjoja ja sieniä.
2. Restaurant Emo, Helsinki: Emo-ravintola Helsingissä on tunnettu modernista suomalaisesta keittiöstään. Ravintolassa käytetään paikallisia luonnonantimia, mukaan lukien villiyrttejä ja marjoja luomaan pohjoismaisia makuelämyksiä.
3. Ravintola Juuri, Helsinki. Juuri-ravintola hyödyntää paikallisia villiyrttejä ja muita villiruoan komponentteja luodessaan innovatiivisia annoksia.
4. Ravintola Ask, Turku: Ask-ravintola Turussa on tunnettu kausittaisesta ja paikallisesta ruoastaan. Villiyrtit ja -sienet ovat tärkeä osa ravintolan keittiötä, ja niitä yhdistetään taidokkaasti paikallisiin raaka-aineisiin.
5. Kuurna, Rovaniemi: Kuurna-ravintola Rovaniemellä sijaitsee Lapin luonnon ympäröimänä. Se tarjoaa perinteisiä lappilaisia makuja, joissa käytetään myös villiruokaa, kuten marjoja, sieniä ja riistaa.

On kuitenkin hyvä huomata, että ravintoloiden tarjonta ja valikoima voivat vaihdella sesongin ja ajankohdan mukaan, joten on aina suositeltavaa tarkistaa ravintolan ajankohtainen tilanne ja tarjonta ennen vierailua. Myös pöytävaraus kannattaa tehdä. 

Villiruokakahvilat makean nälkään

Villiruoka tarjoaa monia herkullisia mahdollisuuksia myös jälkiruokien valmistamiseen ja makeanhimon tyydyttämiseen. Löydät alta muutamia helsinkiläiskahviloilta, jotka hyödyntävät ahkerasti mustikkaa, puolukkaa, raparperia ja nokkosta resepteissään.

• Café Regatta, Helsinki: Café Regatta sijaitsee Helsingin Töölönlahden rannalla ja tarjoaa perinteisiä suomalaisia leivonnaisia ja juomia. Kahvilassa saatetaan käyttää luonnonmarjoja ja -yrttejä erilaisissa kahvijuomissa ja leivonnaisissa.
• Leipomo J. Martin, Helsinki: Leipomo J. Martin Helsingissä tunnetaan laadukkaista leivonnaisistaan ja leivoksistaan. Heidän valikoimaansa saattaa sisältyä sesongin mukaan erilaisia villimarjaleivonnaisia, kuten mustikkapiirakkaa tai puolukkatorttua.
• Ravintola- ja kahvilaketju Fazer: Fazerin leipomot ja kahvilat saattavat tarjota tuotteita, joissa on käytetty luonnonmarjoja tai -yrttejä, kuten mustikka-leivonnaisia tai nokkosleipää.
• Kahvila Käpylä, Helsinki: Kahvila Käpylä Helsingissä on viihtyisä paikallinen kahvila, joka keskittyy paikallisiin ja luonnonmukaisiin raaka-aineisiin. Heidän valikoimassaan voi olla erilaisia leivonnaisia, joissa käytetään luonnonmarjoja ja -yrttejä.

Myös esimerkiksi retkeilyyn, melontaan tai patikointiin voi sisältyä luonnon antimien keräämistä ja ruoanlaittoa paikan päällä. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää ruoanlaitto luonnossa tapahtuvaan seikkailuun.

Villiruoka kotikeittiössä

Villiruoka tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia kotikeittiössä ja antaa mahdollisuuden hyödyntää luonnon antimia ruoanvalmistuksessa. 

Kerää tai hanki luotettavasta lähteestä erilaisia villiyrttejä, kuten nokkosta, voikukkaa, vuohenputkea tai poimulehteä. Käytä niitä salaateissa, keitoissa, pääruoissa tai vaikka pestossa. Muista tunnistaa kasvit oikein ja varmistaa, että ne ovat syötäviä ja puhdistettuja ennen käyttöä.

Jos asut lähellä vesistöä, voit kokeilla pyytää omia kaloja kalastamalla. Villikalat, kuten ahven, siika tai kuha, tarjoavat herkullisen lisän ruokalistaan. Kokeile esimerkiksi savustaa tai paistaa kalafileitä tai valmistaa kala-keittoja. Käytä puolestaan metsäsieniä esimerkiksi risotoissa, kastikkeissa tai paistoksissa.

Suomen metsät ja niityt tarjoavat runsaasti marjoja, kuten mustikoita, puolukoita, vadelmia ja mansikoita. Voit käyttää marjoja leivonnaisissa, smoothieissa, jogurteissa tai vaikkapa hilloissa ja mehuissa. villiruoat voivat olla myös koristeellisia ja antaa uusia makuja ruokiin. 

Esimerkiksi kuusenkerkkä voi antaa miellyttävän sitruksisen maun salaateille tai kuusenkerkkäsiirapille. Myös syötäviä kukkia, kuten voikukkia tai ruusun terälehtiä, voi käyttää ruoan koristeluun ja maustamiseen.

Helppo villiruoka resepti

Tässä on yksinkertainen ja helppo villiruokaresepti, joka hyödyntää nokkosta:

Nokkospesto:

Ainekset:

• 2 kourallista tuoreita nokkoslehtiä (noin 2-3 dl)
• 1 dl oliiviöljyä
• 1 dl parmesaanijuustoa (raastettuna)
• 1 dl pähkinöitä (esim. cashewpähkinöitä tai auringonkukansiemeniä)
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 tl sitruunamehua
• Suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Valmistusohjeet:

1. Huuhtele nokkoslehdet huolellisesti ja poista niistä mahdolliset kovat varret.
2. Kiehauta nokkoslehdet nopeasti kevyesti suolatussa vedessä. Valuta ja jäähdytä.
3. Pilko nokkoset pieneksi silpuksi.
4. Laita nokkoset, oliiviöljy, parmesaanijuusto, pähkinät, valkosipuli ja sitruunamehu tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen.
5. Soseuta seos tasaiseksi pestoksi. Voit lisätä oliiviöljyä tarvittaessa saadaksesi haluamasi koostumuksen.
6. Mausta nokkospesto suolalla ja mustapippurilla maun mukaan.
7. Siirrä nokkospesto ilmatiiviiseen astiaan ja säilytä jääkaapissa.
8. Käytä nokkospestoa leivän päällä, pastakastikkeena, salaatin mausteena tai lisukkeena eri ruoissa.

Voit säätää ainesosien määriä oman maun mukaan ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja, kuten erilaisia pähkinöitä tai yrttejä pestoon. 

Varmista aina, että tunnistat kasvit ja sienet oikein, keräät ne puhtaasta ympäristöstä ja käytät niitä vastuullisesti. Jos et ole varma, jätä kerääminen ammattilaisille tai hanki villiruokaa luotettavista lähteistä.

Suomen luonto on talvisin melko karu paikka etsiä ravintoa, niin eläimille kuin ihmisillekin. Parasta onkin kuivata, säilöä, suolata, pakastaa ja hapattaa mahdollisimman runsaasti kesän ja syksyn satoa talven varalle.

Näin marraskuussakin löytyy vielä useita sienilajeja, esimerkiksi suppilovahvero kestää hyvin ensimmäisiä yöpakkasia. Myöhäisiin lajeihin kuuluvat myös muun muassa hallavahakas, kuusilahokka ja talvijuurekas. Moneen kertaan jäätyneet ja sulaneet sienet on kuitenkin parasta jättää poimimatta.

Marjoista karpaloita voi poimia talvellakin, etenkin etelässä jos suolla on vain ohut huurrekerros jonka alta varvut ja marjat vielä erottaa. Edellisen kauden karpalot ovat mainiota villiruokaa keväälläkin lumien sulettua.

Kasveista voi hyödyntää havupuiden havuja, lähinnä mausteena sillä sellaisenaan ne eivät sovi ravinnoksi. Kallioimarretta eli mesijuurta voi poimia läpin talven. Esiintymispaikat voi merkitä itselleen talteen jolloin kasvia löytää myös lumen alta. Juuret ovat makean lakritsaisia.

Jäkäliä on käytetty perinteisesti lähinnä hätäravintona, ja rohdoksina kansanlääkinnässä. Lajeista islanninjäkälää on hyödynnetty jahina ja myös viinanpolton raaka-aineena. Jäkälät on esikäsiteltävä ja suuret määrät jäkälää voivat aiheuttaa vatsavaivoja.

Kasvinosien ja jäkälän osalta on talvellakin syytä muistaa että poimiminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Talvella metsästetään muun muassa jänistä, ja osaa metsäkanalinnuista, ja lähes kuka tahansa voi hankkia tuoretta kotimaista kalaa pilkkimällä.

Suomessa on rikas villiruokaperinne, mutta hyönteisiä ei täällä perinteisesti ole mielletty sopivaksi ihmisravinnoksi. Monissa jo pelkkä ajatus hyönteisten syömisestä herättää kammoa.

Vielä antiikin aikana hyönteisiä syötiin myös Euroopassa, mutta perinne hävisi lähes kokonaan. Hyönteisravintoon turvauduttiin ainoastaan satunnaisesti sodan ja pulan aikoina.

Kaakkois- ja Itä-Aasian ja Afrikan ruokaperinteisiin hyönteiset kuitenkin kuuluvat edelleen. Itä-Aasiassa ravinnoksi käytetään ennen kaikkea silkkitoukkien koteloita. Afrikassa syödään muun muassa perhosentoukkia, tunnetuimpana eteläisen Afrikan Mopane-toukat sekä suurina parvina esiintyvät kulkusirkat. Myös Meksikossa ja Etelä-Amerikassa hyönteisiä hyödynnetään monipuolisesti ravinnoksi.

Globaalisti hyönteisten syöminen on siis arkipäiväistä suuressa osassa maailmaa. Euroopassa, myös Suomessa, asia on noussut esiin viime vuosina etenkin ilmastonäkökulmasta. Hyönteisproteiinissa nähdään mahdollisuuksia kuormittavan lihantuotannon korvaajana. Hyönteiset voivat syödä sellaisia biotalouden sivuvirtoja joita perinteisessä lihantuotannossa ei voida käyttää. Hyönteisten kasvatus kuluttaa myös vettä merkittävästi vähemmän.

Selvitetty on etenkin kasvatettavia hyönteisiä, kuten sirkkoja, ei niinkään villinä luonnosta pyydystettäviä. Suomessa elintarvikelainsäädäntö oli pitkään esteenä, kauppa sallittiin vasta vuonna 2017. Elintarvikehyönteisiksi on nyt luokiteltu seitsemän eri sirkkalajia, mehiläisen toukat, isovahakoisa, kuningasjauhomato, jauhopukin sekä kahden tunkkarilajin toukat.

Ihmisille myytävien elintarvikkeiden ohella hyönteisten proteiinia voidaan käyttää myös kotieläinten ja lemmikkien rehuissa.

Vielä hyönteisiä ei tuoteta kovin laajamittaisesti, vaan kyse on ollut enemmän pilottikokeilusta ja harrastekasvattamisesta. Euroopan suurimmaksi tähdännyt Loviisan sirkkatehdas lopetettiin jo rakennusvaiheessa.

Vielä on alan tulevaisuus on siis epävarmaa. Jääkö hyönteisravinto kuriositeetiksi jota kokeillaan kerran vai tuleeko siitä osa uutta suomalaista ruokaperinnettä?

Villiruokaa ovat Suomessa luonnonvaraisina kasvavat marjat, sienet, villivihannekset ja -yrtit, järvi- ja merikalat, riista ja poronliha. Meillä luontomme on siis suoranainen aarreaitta terveellistä ravintoa, josta paljon voi hyödyntää kuka tahansa ilmaiseksi jokamiehenoikeuksilla.

Luonto kestäisi nykyistä suuremman sadonkorjuun useimpien raaka-aineiden osalta. Marjastaminen on koko kansan harrastus, mutta etenkin kevään ja alkukesän villiyrtit ja villivihannekset ovat monelle vieraita.

Villiruoan monipuolisemmalla hyödyntämisellä on monia positiivisia vaikutuksia:

• Villiruoka on terveellistä ja sopii erinomaisesti osaksi Itämeren ruokavaliota
• Ainesten keruu on mainiota hyötyliikuntaa ja luonnossa oleskelu parantaa myös henkistä hyvinvointia
• Luonnontuotteiden kerääminen sopii osaksi kestävää kotimaan matkailua muun muassa kalastusreissujen muodossa
• Osalle ihmisistä villiruoka voi muodostaa tulonlähteen ja työllistää muitakin yritystoiminnan kautta

Luontoelämyksiä saaristosta: Visit Utö